123 456 7890

Muurimäen maali riitti
VIFK – SJK 0-1 (0-0)

69 min 0-1 Mikael Muurimäki

Väittämä, jonka mukaan Vaasa olisi Suomen aurinkoisin kaupunki, on niin suuri kupla, ettei moista voi kunnolla sanoin kuvailla. Jälleen kerran seinäjokelaisen jalkapallojoukkueen matkattua Mustasaaren Botniahallin vieressä sijaitsevalle tekonurmelle asteet painuivat pakkasen puolelle ja lumiräntää pukkasi taivaalta.

Liekö niin, että sää hyydytti sekä melkoisen tähtisikermän rakentaneen kotijoukkue VIFK:n ja vierailijana voiton hakeneen Seinäjoen Jalkapallokerhon, sillä peli ei todellakaan mene klassikkokategoriaan.

Hyvää ottelussa oli toki paljon, sillä ottelu oli Kerholle kauden ensimmäinen ulkosalla pelattu koitos. Siihen nähden mustapukuiset selvittivät ottelun kunnialla, sillä vaikeampikin peli olisi saattanut olla edellisen helpon maalintekoharjoituksen jälkeen.

Lähtökohdat otteluun olivat erilaiset jo pelkästään sen vuoksi, että olosuhteet olivat ulkona treenanneelle VIFK:lle varsin tutut. Lisäksi tähtirinnat ovat pelanneet harjoitusotteluitaan juuri samalla areenalla. Kerholle peli oli ulkokauden ensimmäinen, joten puuskittainen tuuli, märkä kenttä ja kalseat olosuhteet eivät olleet vielä tulleet tutuiksi. Nyt on sitten sitäkin kokeiltu.

Ottelun ensimmäinen puoliaika oli tasaista tahkoamista, eikä kumpikaan joukkue kyennyt luomaan ainuttakaan todellista tekopaikkaa. Peli oli tiukkaa keskikentän taistelua, jossa isompia hienouksia ei kyetty esittelemään.

Vaikka kotijoukkue pitikin palloa alakerrassaan neppaillen, oli se erittäin tehotonta ja saamatonta. VIFK ei juuri kyennyt pelaamaan eteenpäin, joten siinä mielessä ei ollut yllätys, että Aki Lyyskillä ei hommia Kerhon maalilla nähty. Vastaavasti sama pätee toisinkin päin. Ei kyennyt Kerhokaan luomaan isompaa painetta erittäin epävarmasti ottelussa pelanneen jenkkiveskari Brian Popen maalille. Pope pudotteli keskityksiä ja oli erittäin epävarma jo ensimmäisellä puoliajalla ja toisella jaksolla hän myös nousi ottelun surullisen hahmon ritariksi ratkaisten kamppailun typeryydellään.

VIFK hallitsi toisen puoliajan alkua luoden muutaman puolittaisen paikan, joista ei syntynyt kuin pari kulmuria, jotka Kerhon alakerta purki erinomaisen ottelun pelanneen topparipari Petri Niemen – Tiitus Lehtisen johdolla.

Kamppailun ratkaisumaali nähtiin 69. minuutilla, jolloin VIFK:n alakerta oli prässin takia pakotettu syöttämään pallon alaspäin kohti omaa maalia. Maalivahti Brian Pope lähti neppailemaan pallon kanssa päätyrajalla, jonne kiiruhti Mikael Muurimäki napaten pallon huolimattoman jenkin jaloista. “Mikki” hölkötteli rauhassa maalin eteen ja pisti pallon tyhjiin viimeistellen ottelun ainoan osuman kerrassaan nololla tavalla vaasalaisten kannalta.

Ei siinä kaikki. Pope oli lahjoittaa Kerholle toisenkin osuman, mutta aivan niin iso joulu ei kerholaisille koittanut ja VIFK sai hengähtää helpotuksesta.

Kun huomioi, millainen nippu VIFK:lla riveissään on, ei joukkueen peli ollut kovinkaan hurmaavaa. Itse asiassa joukkueiden ensimmäisen maalittomana päättyneen kohtaamisen jälkeen Kerho on mennyt selvästi enemmän omassa pelaamisessaan eteenpäin. Yhdeksästä pelaamastaan treenipelistä VIFK on voittanut vain kolme. Viidesti on joukkue hävinnyt ja pelannut Kerhon kanssa tasan. Kerhon saldo on huomattavasti mairittelevampi. Esa Haanpään suojatit ovat nimittäin pelanneet kahdeksan treenipeliä, joista ensimmäisen tasapelin jälkeen SJK on voittanut kaikki muut. Maaliero on Kerholla musertava 37-3.

Tosiasiassa Kerholla on ollut kolme kovempaa peliä kauden harjoitusottelusikermässä. Kahdesti on pelattu Lohko C:n ennakkosuosikkeihin kuuluvaa VIFK:ta vastaan ja kerran Pallo-Iirojen kanssa. Näistäkin otteluista saldo on mieluisa, kaksi voittoa ja maaliton tasapeli.

Olennaisinta talven otteluissa on kuitenkin se, että oma pää on ollut todella tiivis. Maaleja on omiin tehty vain kolme kahdeksassa kamppailussa, joten siinä puolessa ei ole erityisen paljon paikattavaa.

Vaasan koleassa säässä paikalla olivat myös uskolliset Klopit, joille joukkue halusi välittää anteeksipyynnön maalintekijä Mikael Muurimäen suulla…

“Oli meiltä moka, ettemme käyneet kiittämässä. Se on huono puolustus, että oli sen verran kiire lämpimään. Se ei ollut mikään tarkoituksellinen juttu, vaan ihan ajattelemattomuutta, joka huomattiin heti kopissa”, selvitti “Mikki” tilanteen jälkeenpäin.

Joukkue saa olla ja varmasti onkin ylpeä siitä, että tällä tasolla löytyy fantastisia ja fanaattisia kannattajia toisin kuin vaikkapa VIFK:lla, jolla sentään perinteitäkin on jonkin verran.

SJK: Aki Lyyski (73. Toni Koivusaari), Petri Huttu, Petri Niemi, Tiitus Lehtinen, Mikko Väänänen (69. Jukka Ahola), Mikael Muurimäki, Ville Pajula, Henri Saranpää (80. Samir Bouroussi), Toni Kujala, Tommi Haanpää (83. Timo Rauhala), Juha Etelä-aho (77. Miika Asunmaa)

Kuvagalleria