123 456 7890

Tasapeli melkein kuin tappio
FC YPA – SJK 1-1 (0-0)
75 min 0-1 Ville Pajula (rp)
92 min 1-1 Dragan Pejjic

Jos etukäteen olisi sanottu, että Kerho ottaa ensimmäisen pisteensa FC YPA:lta, olisi se saattanut kuulostaa ihan hyvältä, vaikka ylivieskalaisilla olikin alla kolmen pelin tappioputki. Ei se silti erityisen makoisalle maistunut lopulta.

Kerhon ensimmäinen piste FC YPA:lta ei tullut erityisen hyvällä pelillä. Pikemminkin kyseessä oli melko tasapaksu ja jopa vaatimaton esitys, mutta ehkä se kertoo sitten jotakin joukkueesta, jos tällaisella keskinkertaisellakin pelillä pystytään ahdistelemaan yksi lohkon suurimmista suosikeista ahtaaseen nurkkaan, josta se selvisi vain koko ajan rähmällään olleen Dragan Pejicin lisäajalla iskemällä tasoituksella edes jollakin tavoin kasvojaan menettämättä sangen harvalukuisen katsojajoukon edessä.

Ehkä katsojien vähyyden selittää se, että ilmassa oli ukkosenuhkaa ja olipa vettä ropissut ihan maahan saakka ottelun alla. Niinpä PPO Areenan huippukuntoinen nurmi olikin märkä ja ilmassa sopivasti happea, joskin lämpötila kohosi matsin aikana niin Celsiuksina kuin kenttätapahtumienkin johdosta jälleen ihan kelpo lukemiin. FC YPA:aa vastaan se nyt ei kuitenkaan ole mikään yllätys kenellekään missään tapauksessa.

Ottelun ensimmäiset parikymmentä minuuttia Kerho piti kyllä palloa, mutta todellisia paikkoja ei saatu luotua. Sen sijaan FC YPA iski kahdesti nopeasti aiheuttaen jonkinasteisia sydämentykytyksiä vieraskannattajien joukoissa. Ensimmäisen puoliajan parhaat saumat maalintekoon osuivat hyvin tulittaneelle Miikka Tuovilalle ja kotijoukkueen Joni Pakolalle. Maaleja ei kuitenkaan nähty, vaan tauolle mentiin kiikareiden saattelemana.

Kotijoukkue aloitti toisen puoliajan selkeästi vieraitaan aktiivisemmin. Ihan oma lukunsa on lopulta tasoituksen tehnyt Dragan Pejic, joka on kai ihan kelpo pelimies, mutta hänen jatkuva sukeltelunsa, filmaamisensa, kitisemisensä ja kyynärpäiden heiluttelunsa ajaa vastustajat ja katsojat raivon partaalle. Ehkä hän on paikallissankari, mutta erityisen paljon arvostusta ei moinen pelitapa muilta pelaajilta saa. Mies kuitenkin filmasi sen verran ansiokkaasti ja erotuomari Janne Vehniä menikin halpaan tarjoillen muutaman vaparin isännille.

Niistä ei sen enemää syntynyt, eikä oikein synytynyt muutenkaan paria epämääräisesti kierteellä Kerhon hirteen kolahtanutta kimmoketta lukuun ottamatta. Pari kertaa joutui myös Petri Tuomela venymään pitääkseen maalinsa koskemattomana. Varsinkin yksi refleksitorjunta Pejicin lähiohjauksesta oli erinomainen suoritus.

Toisessa päässä Mikko Ylihärsilä oli päästä viemään vieraat johtoon ohjattuaan Juha Etelä-Ahon syötön pystypuuhun. M;yös Henri Saranpään vaarallinen kulmuri pyöri jo maaliviivalla, mutta siitäkään ei sitä ihan sisään saatu.

Kun ottelua oli vajaa vartti jäljellä ajoi Mikko Ylihärsilä ohi Denis Kostynchukista ja ukrainalainen veti kirkkaasti “Myhin” nurin rangaistusalueella osumatta lähellekään palloa. Erotuomari antoi tilanteesta kulmurin, vaikkei FC YPA:n pelaaja edes palloon osunut. Pari minuuttia myöhemmin oli Vehniänkin pakko osoittaa pilkkua, sillä nyt vedettiin kulmurin jälkitilanteessa Petri Niemi alueella nurin. Kennedy Owusu-Ansahin kanssa vaikeuksissa läpi ottelun ollut Ville Pajula asteli pilkulle vieden vieraat johtoon kauden kuudennella osumallaan.

Ottelu oli jo karata tuomariston lapasesta kamppailun loppupuolella, mutta suhteellisen hyvin tilanteista selvittiin, vaikka isäntien vikkelä Kennedy Owusu-Ansah ensin käsimerkein osoittelikin Timo Rauhalalle, mitä tuleman pitää ja sen jälkeen ajeli jalkapohjat edellä “Tinkeä” polven seutuville. Muilta osin jokainen varoitus, joka pelissä jaettiin tuli kyllä ihan aiheesta. Lappuja kertyi molemmille melko tasaiseen tahtiin. Yksi korteista osui Ville Pajulalle, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että “Vipi” joutuu huilaamaan lauantain kamppailun FC Vaajakoskea vastaan.

Pelillisesti lopputulos oli varmasti ihan oikeutettu. Silti se kaivelee, jos vastustaja tasoittaa lisäajan toisella minuutilla. Erityisesti kaivelee se, että mies, joka konttaa puolet peliajasta sattuu juuri siinä kohdassa pysymään pystyssä.

Kerhon puolustuspelaaminen joukkueena ei ollut nyt sitä luokkaa, mitä se oli neljässä edellisessä ottelussa. Toisaalta vastassa oli valmentajansa näköiseen pelitapaan uskova ryhmä, joka pelasi veitsi kurkullaan hävittyään sumassa kolme edellistä matsia. Ottelu ruuhka ja raskaat matkat alkavat ehkä myös hieman näkyä varsinkin kun osa pelaajista on saanut pelata melko huikean määrän minuutteja.

Hyvää oli tietenkin se, että peli oli Kerholle jo viides ilman tappiota. Vaikka omaan päähän nyt pallo livahtikin, ehti Petri Tuomela pitää maalinsa puhtaana 451 minuuttia, mikä ei ole huono suoritus ollenkaan.

Kolmossija vaihtui nyt viidenteen sijaan TP-47:n mentyä voitollaan ohitse. Myös FC Kiisto ohitti Kerhon, mutta vaasalaisten kanssa ollaan tasapisteissä. Kokonaisuutena keskiviikon kierros tasoitti lohkoa entisestään ja sehän vain passaa.

Hyttysmyrkyntuoksu ja mäkäräisten inisemisen, vai oliko se sittenkin Pejicin, jäivät päällimmäiseksi mieleen hienokuntoisen nurmen ja kirvelevän tasoituksen lisäksi. Pelillisesti tästä voidaan parantaa paljon. Tuloksellisestikin hiukan. Silloin siitä hyvä tulee.

Paikallinen palkintoraati katsoi ottelun parhaaksi isäntien Kennedy Owusu-Ansahin. Kaksi sakaraista pokkasi Tiitus Lehtinen ja yhden isäntien Radik Akhmetkhanov. Oikeampi osoite olisi kyllä ollut esimerkiksi Joni Pakola, mutta eipä siinä mitään.

SJK: Petri Tuomela, Mikko Väänänen, Tiitus Lehtinen (v), Petri Niemi (80. Anssi Syrjämäki), Ville Pajula (v), Miikka Tuovila, Henri Saranpää (v, 74. Saku Koskinen), Juha Etelä-Aho (59. Toni Kujala), Mikael Muurimäki, Mikko Ylihärsilä, Timo Rauhala