123 456 7890

Kujala: Saatiin mitä ansaittiin
Seinäjoen Jalkapallokerhon vierasmatka Teerijärvelle sujui hyvin noin tunnin verran. Sen jälkeen korttitalo romahti totaalisesti joukkueen hukattua kahden maalin johdon yhdeksässä minuutissa ja hävittyä sarjajumbolle 3-2. Joukkueen päävalmentaja Jari Kujala ei ymmärrettävästi riemusta pomppinut joukkueensa esityksen jälkeen.

“Just niin hyviä ollaan kuin tämä peli näytti. Ei sitten yhtään sen parempia. Mitään asennevammaa ei todellakaan pitänyt olla. Puhuimme siitä ottelupalaverissa, ennen matsia kopissa ja vielä tauollakin. Jos pelaajat eivät uskalla pelata niillä vahvuuksilla, joita meillä on, niin emme me tässä sarjassa pärjää”, kiukkuinen Kujala puhisi pettyneenä.

Pettymykseen oli todellakin aihetta, sillä reilua viikkoa aiemmin joukkue oli esittänyt kauden parastaan OPS-jp:n vieraana, joka on kuitenkin muukalaislegioonalaisineen sarjan kovimpia ryhmiä. Nyt kun vastassa oli hännänhuippu pelin taso romahti totaalisesti.

“En todellakaan tiedä mikä tuli. Se toinen maali oli heiltä loistava, mutta kolmatta ei olisi pitänyt tulla, sillä sitä vaparia ei olisi pitänyt heille lahjoittaa. En usko, että se edes oli vapaapotku. Vaikka tuomari ei ollutkaan hyvä, emme me siihen kaatuneet. Meillä oli etsikkoaikamme ensimmäisellä puoliajalla ennen kuin TUS teki kaksi vaihtoaan hakien lisää fyysisyyttä. Siinä oli mahdollisuus takoa taululle sellaiset numerot, että he eivät olisi enää päässeet peliin mukaan”, jatkoi Kujala.

“Meidän syöttöpelimme ja liikkeemme eivät olleet nyt samalla tasolla kuin Oulussa. Tällaisella pelillä me pelaamme vielä putoamista vastaan. Kävelemällä me emme voita ketään. Pystypainiin meillä ei riitä fyysisyys, eli on pelattava omilla jutuilla. Nopeasti palloa liikkeelle ja liikuttava itse. Nyt sitä ei nähty ja tässä oli tulos”, harmitteli Kujala aiheellisesti.

Olkoon niin, ettei asennevammaa ollut, mutta siitä huolimatta taidollisesti heikompi TUS antoi näytteen kovasta asenteesta toisella puoliajalla.

“Heillä eivät niskat notkahtaneet, eivätkä päät painuneet, vaikka menimme kahden maalin johtoon. Kaikki kunnia heille tuollaisesta taistelusta”, Kujala kehui rajulla tsempillä iskenyttä vastustajaa.

Teerijärven idyllinen Forsbackan kenttä oli juuri niin paha paikka kuin se on ollut menneinäkin vuosina seinäjokelaisille joukkueille. Niin ja toki monille muillekin. Jos joku ei ole paikalla koskaan käynyt, niin sen verran siitä voi todeta, että kyseessä on vain jalkapallolle pyhitetty areena metsän siimeksessä. Katsomo on rakennettu mukavasti rinteeseen ja siitä näkee pelin todella hyvin. Myös pelikello on luotettava digitaali, jollaista voisi haaveilla jopa Seinäjoelle joskus temppuilevien aikarautojen tilalle.op”