123 456 7890

Tunteiden vuoristorataa
FC OPA – SJK 2-2 (1-1)

02 min 0-1 Petri Niemi
40 min 1-1 Ville Väisänen
70 min 2-1 Juha-Matti Huovinen (rp)
85 min 2-2 Tommi Haanpää

Castrnin Tekonurmella, Oulussa, pelattu Kakkosen Lohko C:n kamppailu sarjanousija FC OPA:aa vastaan oli melkoista tunteiden vuoristorataa aivan ottelun alkuminuuteista lähtien päättyen vastan noin 94 minuutin jännitysnäytelmän jälkeen.

Peli alkoi musta-asuisen vierailijan kannalta mahdollisimman hyvin. Pelikellossa oli vain 30 sekuntia kun kotijoukkueen alakerta ruhjoi Jani Asuintuvan noin 25 metrissä sivurajan tuntumassa ja tuloksena oli vapari. Olisi voinut arvata jo tuon taklauksen jälkeen, mitä on luvassa läpi ottelun, sillä juuri sitä oli luvassa. Sukille tultiin, kyynärpäällä vedeltiin ja lopulta punaistakin katseltiin. Siitä tuonnempana.

Savonlinnasta saakka omilla kyydeillään paikalle saapunut Marko Huttu pisti namupallon rankkarialueelle, missä ylös noussut toppari, Petri Niemi yllätti Lakeuden Ristin kokoisen maalivahti Sergei Kosovin lisäksi kaikki muutkin jo vajaan kahden minuutin aikaan. Ei maali mikään shokki ollut, onhan “Puuha” toki ennenkin onnistunut, vaan se, että maali syntyi vasurilla.

Maalin jälkeen kaikki näytti muuten ihan hyvältä, mutta todella hyytävä merituuli piti asteet kolmessa, eli niukasti pukeutuneilla oli taatusti kalseaa.

Kuuden minuutin jälkeen kolossaalinen Kalle Väisänen puski näppärästi Janne Kauppilan keskityksestä, mutta vieraiden maalilla Jyri Nieminen oli mies paikallaan torjuen pallon kulmaksi.

Ensimmäinen varoitus ottelussa nähtiin jo kymmenen minuutin kohdalla. Kotijoukkueen Ville Lindgren katseli silloin lappua rötöksestään ja 29. minuutilla FC OPA:n kohuhankinta Ville Väisänen osoitti pahempaa puoltaan. Aikaisemmin ihan oikeasti ammattilaisenakin pelaillut Väisänen jäi reilussa puskukamppailussa kakkoseksi keräilemään kamojaan kentän pintaan vahvasti tulleen Petri Niemen siivottua pallon. Niemi meni antamaan kättä reilun pelin hengessä ja Väisänen osoitti ammattimaisuuttaan huitaisemalla Niemeä loistavasti ottelun tuominneen nuoren Aleksi Tannerin edessä. Korttihan siitä nousi.

Vain kaksi minuuttia myöhemmin toinen Väisänen, Kalle, osoitti olevansa vähintään samaa tasoa velipoikansa kanssa suorittaen miltei teloitusta muistuttaneen viikatteen, jonka seurauksena Toni Kujala joutui jättämään kentän. Kalle selvisi tempustaan keltaisella, vaikka punainenkaan ei olisi ollut vääryys.

Parin ponnettoman kulmurin jälkeen oltiin jo 40. minuutin kohdalla, jolloin Kerhon alakerralle sattui kömmähdys. Ville Väisänen esitti tällä kertaa pelimiehen merkkejä tulittamalla pallon aivan loistavasti etuyläkulmaan oltuaan lähtötilanteessa selin maaliin. Siihen ei Väisänen kuitenkaan illan esitystään vielä jättänyt, vaan neljä minuuttia myöhemmin hän veteli sukille Petri Huttua sikaillen itselleen toisen keltaisen ja matkan suihkuun jo ennen taukoa.

Moni kuvitteli, että toisella puoliajalla vierailija ratkaisee ottelun päästessään pelaamaan myötätuuleen ylivoimalla. Eipä vain ratkaissut. Peli oli itse asiassa paremmin hallussa ensimmäisellä puoliajalla. Silloin tuli vain tuo yksi torkahdus, josta vastustaja pystyi taas rokottamaan.

Toisella puoliajalla Jyri Nieminen joutui torjumaan vastahyökkäysten päätteeksi huomattavasti vaarallisempia paikkoja ja huomattavasti useammin. Jos pallon hallintaa katsellaan minuuteissa, se oli varmasti vierailla selkeästi, mutta kovin tuloksettomasti.

Peli meni liian vaikeiden ratkaisusyöttöjen hakemiseksi ja kaikki erikoistilanteet tuhrittiin mielikuvituksettomasti ison maalivahti Sergei Kosovin hyppysiin. Jos kahdeksasta kulmurista kuusi päätyy suoraan veskarille, huomaa tyhmempikin, että jotain on muutettava.

Kerho oli kuitenkin mennä johtoon jo 51. minuutilla, jolloin Marko Huttu puski hiuksenhienosti ohi velipoikansa keson. Vain neljä minuuttia myöhemmin Nieminen joutui kuitenkin jo venymään toisessa päässä pelastaen pahan paikan kulmuriksi. Sama toistui minuuttia myöhemmin ja pari minuuttia Niemisen loistotorjuntojen jälkeen otti FC OPA:n Sami Hyvärinen jo joukkueensa viidennen kortin.

Kerho piti palloa, eikä saanut luotua mitään. Niin siinä kävi, kuten kovin usein tällaisissa tilanteissa, eli FC OPA:n vaihdosta kehiin tullut Sergei Shakhov kaadettiin rangaistusalueella Jani Asuintuvan toimesta. Tai niin tilanne ainakin tulkittiin. Shakhov jäi kuolemaa tehden pyörimään nurmen pintaan kunnes pilkku oli tuomittu. Päästyään sivurajalle mies koki onneksi ihmeparanemisen, sillä hän on oikeasti kerrassaan loistava pelimies. Se todettiin jo viime kaudella miehen pelattua KajHassa.

Rankkarin tulitti 70. minuutilla verkkoon Juha-Matti Huovinen ja näin isännät olivat hieman vastoin pelin kulkua 2-1 -johdossa.

FC OPA sai toisella puoliajalla huomattavasti enemmän ideaa peliinsä tuotuaan vaihdosta kehiin Papa Niangin ja Shakhovin. Oli Kerhon onni, ettei kaksikko ollut alusta saakka kentällä.

Peli näytti pahasti siltä loppua kohti, että sarjanousija pitää pisteet, kunnes Petri Huttu otti avaimet käteen ja starttasi vauhtiin. Mies paineli pakin tontilta päätyyn saakka ja syötti sieltä oikeaoppisesti takaviistoon. Nuorella Tommi Haanpäällä oli kunnia pelastaa Kerho totaaliselta nöyryytykseltä ja häpeältä tasoittamalla ottelu 85. minuutilla lukemiin 2-2.

Ei siinä suinkaan kaikki. Ottelukellon näytettyä pelatuksi jo 91. minuuttia, pääsi Shakhov puskemaan metristä yli Kerhon maalin.

On vaikea sanoa mitä ottelusta pitäisi lopulta sanoa. Kerho ei pelannut hyvin, se on fakta. Palkkasotureita vilissyt FC OPA ei sekään mitenkään vakuuttanut. Kentän paras oli joka tapauksessa nuori erotuomari Aleksi Tanner. Ehkä se kertoo kaiken.

Vieraista ottelun parhaana palkittiin maalivahti Jyri Nieminen. Petri Niemi sai tililleen yhden tähden Veikkausraadilta, joka katseli peliä sangen sini-musta-valkoisten lasien läpi antaen kaksi staraa Juha-Matti Huoviselle ja kolme tähteä Janne Kauppilalle.

SJK: Jyri Nieminen, Jani Asuintupa (v), Tiitus Lehtinen, Petri Niemi (76. Jukka Ahola), Petri Huttu, Tommi Haanpää (v), Jukka-Pekka Salminen (54. Henri Saranpää), Toni Kujala (36. Jere Jääskeläinen), Johannes Saranpää, Juha Etelä-Aho, Marko Huttu

Kuvagalleria op”